Ftigsal

Beepedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva:Parrasvaloissa.png Hikipedian aatelia
Tämän Hikipediasta evakuoidun artikkelin on todettu olevan koko Hikipedian parasta antia.
Sääli, että Hikipediakin ei tajua sitä.
Tämä artikkeli on B14:n idean takia suositeltu sivu.

Sisällysluettelo

[sotke] Nimi

Nimi ftigsal on peräisin nostraatin kielen sanasta [tphjek'esl], josta juontuvat myös mm. sanat "tökkiä", "cheeks" ja "phthexol". Täsmällistä merkitystä ei tiedetä, mutta sen arvellaan phjimmiltaan liittyvän mosserointiin. Saharalaiseksi osahajotelmaksi on määritetty "tuphos jeknami ezamau lie", joka merkitsee osapuilleen "saavumme kolmannen juustokuminan suodessa".

[sotke] Historia

Ranskalainen teerisopraanona paremmin tunnettu L. E. Jurres-Çamevré merkillepani muutamia ftigsalien ryhmiä vuonna 1752, mutta hänen muistiinpanonsa löydettiin vasta 1906. Kyseisten ftigsalien leudontuneisuuden takia niitä ei tietenkään voitu täydellisesti enää erottaa, mutta havainnot olivat silti päteviä ja monessa mielessä aikaansa edellä (joskin monessa mielessä myös jäljessä).

[sotke] Perusryhmät

Ftigsalit voidaan usein jopa silmämäärisesti jakaa neljään perusryhmäänsä. Perusryhmät ovat suunnilleen samat kuin liudatkin, mutta pienin eroin. Muunlaisten erojen havaitseminen saattaa vaatia sähkälehitutähystintä, neliväriskanneria yms. ignashan vuota erottelemaan pystyviä instrumentteja; kuitenkin 19. vuosisadan parhaiden ftigsalistien tiedetään erottaneen jopa avonaisuuspariteetinkin vain pinseteitä ja neulanreikäkameraa käyttäen. Jälkimmäisellä ignasha-vuo voidaan kohdentaa parageelin polttopisteeseen, mutta päätelmät on tehtävä yksinomaan värin perusteella, ja tämä metodi on erittäin altis virheille.

[sotke] Neliskulmaiset

Neliskulmaisia ftigsaleja, joitan on yhteensä 14, pidetään yleisesti prototyyppisinä. Ne ovat koveria ja muodostavat kolmannen liudan evolutionäärisessä jaottelussa. Yksinkertaisinta niistä, eli pisteyttämätöntä neliöftigsalia >[]<, tavataan usein, joskin amatööri voi sekoittaa sen helposti neutraalinväriseen pikseliin. Ignashan rapeus on kuitenkin helppo tuntomerkki.

[sotke] Kolmikulmaiset

Kolmikulmaiset ftigsalit, eli xtigsalit (nimi on peräisin x:n nelikulmaisuudesta) muodostavat neljännen liudan. Niitä on yhteensä 48.

[sotke] Lyhyet kolmikulmaiset

Lyhyet kolmikulmaiset ovat normaaleja l. nafsed.

[sotke] Pidennetyt kolmikulmaiset

Pidennetyillä kolmikulmaisilla ftigsaleilla merkitään yleisesti etuliitteellä dak-. Ne ovat eronneet lyhennetyistä viimeistään kurakaudella. Huomattakoon, että dakxtigsalien neljä perusmuotoa, kuten tavallistenkin xtigsalien, ovat keskenään inverssejä, mutta ristiin. Tällä on kauaskantavia merkityksiä mosseroinnin standardisoinnin kannalta.

Ne ovat myös perusesityksessään semikoveria, mutta tämä on tietenkin vain euklidisen tasogeometrian approksimaatio; kotonansa ftigavaruudessa ne ovat paljon vapaampia.

[sotke] Lineaariset

Lineaariset ftigsalit ovat redusoitu tapaus. Ne koostuvat ensimmäisen, toisen ja neljännen liudan syklisestä leikkauksesta. FALI-symboleiltaan ne ovat >-<, >-'<, >-,<, >+<, >|<, >=<, >_-'<, >_&-,<. Joskus mainitaan myös >_+< tai >_&+< (merkintöjen ero johtuu yksinomaan FALIn rajoituksista), mutta kyseessä epäillään olevan vain hypoteettinen itse; kaikki nykyiset semikoverien pisteiden teoriat ennustavat tähän kahdennuspoikkeusta.

[sotke] Semikoverat inverssit

Erikoistapauksia III ja IV liudoissa. Normaali ja polaarinen Y-ftigsal (>Y!<, >&Y!<) myodostavat lyhyen kolmioliudan yhdistetyt perusinverssit ja ristinnät (tietenkin ristikkäin). X-ftigsal >X!< on erikoissuhteessa >+<:aan; kyseessä on näennäisesti 45° polarisaatiosuhde, mutta venymän pintapuolinenkin tarkastelu osoittanee tämän vääräksi. Kuitenkaan siltä faktalta, että >+<:n on >[]<:n inverssi ja >X< >[.]<:n ristintä, ei voi välttymästä; analogia Y-ftigsaleihin on kiistämätön.

[sotke] Muut symmetriat

[sotke] Pisteet

Koverien ftigsalien joukossa vallitsee miltei universaali pisteytetty/pisteyttämätön-symmetria. Teoria edellyttäisi myös semikoverien noudattavan samaa symmetriaa, mutta koska semikovera ftigsali ilmeisestikin sisältäisi 2 tai vieläpä useamman pisteen, niitä ei ole vielä jurres'tu. On mahdollista, että monipisteiset ftigsalit ovat pohjimmiltaan mahdottomia. Asia on kuitenkin kiintoisan tutkimuksen kohde, sillä oli asia miten päin tahansa, pistesymmetria rikkoutuisi. On tosin olemassa kolmaskin laajalti kannatettu vaihtoehto: pisteet saattaisivat olla tylppien rajakärkien kanssa yhteneviä. Tämä selittäisi myös, miksei pisteytettyjä semikoveria ftigsaleja ole vielä jurres'tu.


Henkilökohtaiset työkalut

sl
דומיין בעברית  דומיין  דומין  תוכנה לניהול  קשרי לקוחות  CRM, ניהול קשרי לקוחות  דומין בעברית  פורומים  ספרדית  גיבוי