Tarinaprojekti (ihmeversio)

Beepedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on muuten kuten tarinaprojekti, mutta täällä jokainen käyttäjä lisää yhden sanan tai yhdyssanan (ja mahdollisesti sitä seuraavan ja/tai edeltävän välimerkin) kerrallaan.

Sisällysluettelo

Valmiit tarinat

Tarina 11

Jo muinaiset roomalaiset osasivat pelata Monopolia, ja hävitessään he paljastivat todelliset, täyteläisen pehmeyden takaavat muotonsa. Kiimaiset kimalaiset tunnettiinkin roomalaisten innoittajina seksiasioissa. "Polvistukaa!" komensi keisari Reijo Aurelius. Kansa polvistuu pelonsekaisena marmoriselle, mosaiikkikuvioidulle lattialle vastaanottamaan suuren phalloksen. Lihallinen himo yltyy ennenkuulumattoman överiksi. Jättikokoinen jätti työnsi lähes kaikkea muuta paitsi scrotuminsa peräsuolestaan yleisön kasvoille. Kiihotus hiipui, eikä kukaan jaksanut enää innostua moisesta irstailusta. "Hyi olkoon! Te ombrofiiliset perkeleet ette arvaakaan kuka on laatinut mosaiikin, jonka tuhositte. Sen laadin ihan meikäpoika. Haistakaa paska!" jyrisi Michelangelo umpipäissään.

Konsuli Kustaa juo arvokkaasti pontikkaa ylhäisessä asumuksessaan Gardajärven pohjassa. Samassa järvi saastuu ydinjätteestä, vaikkei paikalla tulisi olemaan ainoatakaan ydinvoimalaa miljoonaan vuoteen. "Raikasta Saturnaliaa vaan kaikille! Muistakaa pyyhkiä perseenne!" Kustaa toivotti rempseästi ohikulkijoille, mukaanlukien Muammar Gaddafille. Sitten keisari Augustus käski toimittaa Persian siiseleille ryöstösaaliin, jonka oli varastanut Aleksanteri Suuri vuonna nakki ja vielä pesäpallomailalla! Mouhijärven eläkeläiset eivät ymmärtäneet, miten kaukosäädintä voi hyödyntää antiikin kulttuurin kukoistusaikana harrastetussa touhuilussa seksuaalisesti. Ryöstösaalis piilotettiin poliisiaseman donitsirasiaan huolellisesti. Gerbiilit lirvahtivat nesteeksi, sillä niin nopeita ne eivät kykene olemaan, etteivät muka hajoaisi kuljettaessaan sublimoituvaa nitroglyseriiniä.

Halldór Laxness irvailemassa.
Halldór Laxness irvailemassa.

William Köyri, preroi CRM nowtä suurempi olmeekkioptikko, kiskaisi vedestä miellyttävä-äänisen merenneidon heittovavallaan. Merenneito lauloi: "Oi päivettymisen aiheuttama näivettyminen! Kuka hemsvetti varasti rintaliivini ja hamsterinkarvaiset pyrstönlämmittimeni? Jos saisin kolme euroa, lähettäisin nootin Laxnessin Halldórille, joka irvaili minun kolumneilleni, seksuaalisesti ladatuin verbaaliviilloin. Rintaliivinikin häntä kiehtoivat, dysfunktionaalislanteinen kun olen; tästä pillusta reväistystä nautinnosta ei Halldór kuitenkaan halunnut tehdä johtopäätöksiä. Suljettuhaaraisena päättyy tämä ruumis: ahtaasti on tunkeuduttava pyrstöönsä, helvetti." Köyri hölmistyi kohtaamaansa laulutaituria, koska hän oli vatipää. Merenneito päätti paljastaa salaisuuden, jota olisivat roomalaiset vetelyksetkin mielellään olleet kuuntelemassa. "Norsut salakuljettavat tonneittain kannabista Alppien lähettyvillä kohoaville Alpeille. Sieltä ne rontit edelleen jatkavat kohti Appalakkeja ja siellä pesettävät rahat puhtaiksi, jotta hallitus voi tulla nakubileisiin vailla pelkoa opposition virnuilusta. Mene siis pöllimään norsuilta kannabikset nyt." Tuimistellen Köyri oletti napanneensa poliittisen historian asiantuntijan, ja ajattelemattomuuksissaan tinttasi hän merenneitoa turpaan. "Ai merkityksettömyyttä, oi typeryyttä, peritodellisuuden yllätyksettömyyttä!" Rintrah taivasteli, heristi sauvaansa, mylvi. "Kukas on Olavi V sanomaan mitään päätelmieni tasokkuudesta? Minä olen kuulkaas Reijo Aurelius, Rooman vertalennättävin ja viriilein keisari!"

Osuuskaupan toimitusjohtaja räjähti veriseksi muussiksi, koska juna haljetessaan ammensi Berliozin takaisin syvyyksiin ja kuumensi aika-avaruuden rakenteet häpäti. kiehuviksi. Loputtomuus ryhtyi angstiseksi prosessiksi, jossa kirnuaminen oli kenkkua selvin mielipidemittaustuloksin. Keisaria ei moinen aika-avaruusmullistussekasotku miellyttänyt: hän sohaisi maskuliinisesti todellisuusrepeämän kylkeen. Loputtomuuden päätepysäkillä puliukot röyhtäilivät. Keisarillisisku pasautti rappioalkoholistein rivin epäaika-avaruuteen. "Voihan sopuli", inahti pultsariruhtinas. "Hähhää! Ettepä enää vain rieku siinä, saamarin mielenköyhät paskiaiset!"

Keisari Reijo siveli verta iholleen, mylvi alkukantaisesti, mulkutti satunnaisia niskoja, haroi. "Olen pettynyt spurguihin", hän tuumi ja ryhtyi toimiin kivisiin. Ensimmäisen kiven hän oli aikeissa antaa olla. Mokoma epämuodostunut veljenpoika, jonka lähetin söi, ilmapuntari sekosi siitä. "Höpöä, että matalapaine mukamasten aiheuttaisi örkkikapinoita tahi mielekästä tekemistä. Pikemminkin tilliliha on

Tarina 14

Rakkaustarinani alkoi vammaisesti: Tapasin mitä uskomattomimman naisen, raiskasin itseäni, penikseni avulla. Harsomaisessa aivosolukossani syntyi ihana ajatus. Päätin kysyä tuota kaunotarta paikalliseen Hesburgeriin jytkyturausaterialle, joka kaataisi naisen kuin ammuttuna. Olen valmiina vakavaan toimintaan saadakseni pesää; käenpoika putosi ja se joutui keskelle Helsingin suurinta pursiseuraa. "Rähhähhähhää! Härf rähhäm-hää!" pursimestari lausahti avuttoman juonenkäänteemme pökerryttämälle käenpojalle. Paritteluhaluissani tartuin tarinan kirjoittajaa korvista ja pakotin asiallistumaan.

Treffimme jatkuivat syrjäisellä kallionkielekkeellä. Ojensin veistä, jotta nainen voisi amputoida jalkani sisaruksellisessa yhteisymmärryksessä, molemminpuolisessa harmoniassa, mutualistisessa mutumuikussa. Puhdas, steriloitu terä upposi lihaani liukkaasti. Masokistina tämä lemmenosoitus kiihotti minua hervottomasti. Nainen survaisi skalpellin silmääni. "Jeah! Tee tuota ohitusleikkausta samalla, kun hoidat kirurgintaidoillasi erektiohäiriöni", minä kehotan. Hämmästyksekseni nainen sivalsi pääni auki ja suoritti aivojeni hermoradoille briljantin nikkelöimisen. "Anna tulla, beibi! Viillä syvemmälle reiteeni, tyydytä minua pavuilla, myslillä ja Whitmanilla, äläkä vaan tyydy leikkelemään mielikuvituksettomasti. AAH JOUTSISTA HÄBÄ BLÄÄÄ!" sanailen, mutta nainen oli tähän riemunpurkaukseen tympääntyneenä katkonut voikukan. Hän ähki tympääntyneisyyksissään turhuuksien tunkiolla ja töytäisi Timo Soinin kielekkeeltä. Minä kiljuin pudotessani alas, sillä erektioni salpautui äkillisen horjahduksen takia. "Öyyh! Rakastan kipua. Kamoon, mä yritin saada kiksejä kuolemisesta verenhukkaan, mutta tämä on hlblhllblhlh...", huokaisin iskeytyessäni kohtalokkaasti maahan. Nainen oli ryhtynyt nimittäin pudottelemaan termiittejä suuhunsa, sillä hänellä oli suu. Puiset vankkurit houkuttelivat termiittejä, ja ratsastaja ampaisikin panikoituneena raiskaamaan sonetteja ihastuksensa viekoittelemiseksi.

Lyriikan asiantuntija tuomitsi The Excursionin schaisseksi. Wordsworth nolostui.

Naiseni sanoi: Tulkoon rekka, – ja rekka tuli. "No niin", rekkakuski linjasi. "Kunnon lyyli", totesin helvetistä käsin. "Eiköhän hiljennytä muistelemaan Augustinusta, tuota pumminraatoa seitsemännessä polvessa. Hänen koko ruhonsa!" naiseni messusi. Sielunmessun hartauttamana rekkakuski askelsi Sankarittaren muistomerkille, jonka paikalliset, naiseni tietämättä, olivat pystyttäneet etukäteen. On totta, on! Kuten myös se, että Sankaritar keksi ujuttaa itsensä itseensä rivossa hengessä paljastaessaan kaikille häpynsä. Sieluton ihmisperse

Tarina 15

Viimeisteltyään suuren urakkatyönsä pastori Copyright Bialoipokku oikaisihe vakipubiin Suurieleiseen Evolaan nauttiakseen sitä, mikä häntä oikeastaan ainoana maailmassa enää innosti. Tarkoitan tietysti saukonpapanoista ja lokinpaskasta valmistettua likööriä. Pastori tervehti Baari-Mikkoa heilauttamalla sellerinvartta ja asettui suosikkipöytäänsä tilaten em. virvokkeen.

"Olipa väkevää työskentelyä, arvon pastori. Oikein nopeasti saitte sutaistua salaisen keksintöprojektinne valmiiksi, vaikka olettekin tuollainen paska-aivo nakkinokka. Mitä oikeastaan aiotte tehdä keksinnöllänne?" houraili Juoppo-Reinari vatkatessaan kermavaahtoa. "Kuulkaas nyt, minä en kuuntele tuollaista rienausta ollenkaan! Minä suivaannun teidänlaistenne paskiaista kohtaan, ja kiellän taivaspaikan kulli!" pastori ärhelsi Reinarille nousuhumalassa. Baari-Mikko puisteli päätään sanoen: "Reinolf, älä viitsi kiusata pastoria, sillä hän on vähän vammainen vanha hyyskä, jolla viiraa päästä." Nöyränä miehenä myötäilen minäkertojaani. Pastori masentui seksuaalisen lyhytelokuvan muistosta. "Totuushan", sivusta huomautettiin, "on, että yksi mies kykenee murentamaan kanssaihmisen totaalisesti ilman aseitakin. Pastori on riskitekijä monessakin suhteessa, sillä hänen vihamielisyytensä lollahtaa epäilyttävästi kalvinistiselta manifestilta. Suosittelen ostamaan tykin, jotta itsepuolustus toteutettaisiin mallikkaasti." "Hiivatti vieköön! Nyt tykkikaupoille!" Juoppo-Reinari innostui. Hökelöspäissään koko seurue hörähti nauramaan pastorille rivomielisesti. Pastori haistatti poliiseillekin ronskisti paskat, ja huoritteli hän pikaisesti paavinnaakin, mokomakin turskas höytäle.

Paavilinnassa kuultiin kerettiläiset uutiset ja kyljähdettiin. Kyljähdyksellä pohjustettiin suivaantumista ritarillis-germaaniseen perseilyyn. Pääsevätkö sankarimme rilluttelemaan Ouluun? Paavinna kissimirri? Se naapurin tyttö ei tiedä, että napsahtaa pian kahtia. Jumprahuiti sitä kirkunaa. Suru kouraisi sydäntäni minäkertojamaisesti. Naapurintytön hautapaikaksi tuli keittokomero Paasosten huushollissa Somerolla. Kivi kuivui melko sähäkästi hetimiten, eikä kaivertamiseen ollut koskaan aikaa. Niinpä niin. Nimetönhautainen ruoja kaivettiinkin ylös sodomisointitarkoituksin. Paavinna hieroskeli Güntherin kiveksiä. "Mmmmh, progea ja fuusiojatsia

Tarina 16

Volga hyytyi eräänä talviyönä, hoi! Ottakaahan lujasti kiinni myssyistänne, veljet – nyt työnnetään! Soudettiin, huovattiin – Antarktikselle antikristukset raahattiin. Pingviinit, kekälesilmät, katselivat vaieten tätä näytelmää – päin ajatusviivaa julmasti käytiin ihokarvat pystyssä. Laivamme, maantiesellainen, kulki verkkaisesti jäiden lirvahdellessa pahaenteisesti; työntämisemme palkitaan vasta ensi tiistaina vanginvartijain bingoillassa! Vielä pitäisi jatkaa kulakkien tiluksille ahdistelemaan lampaita, noita villaisia yhteiskunnan jäseniä, jotka julmissa tosi-tv-ohjelmissa ilmoittivat skalpeeraavansa pääsihteeri Erno Vatkulaisen. Volgan jäät saartoivat ystävämme, mutta he eivät lannistu vastoinkäymisistä, vaan suorastaan kiitävät etiäpäiten vaaroista huolimatta!

Juomakelvoton votka antaa meille uskomattomat voimat, joita hyödynnämme urotöissämme kitkiessämme kotkanpesän suojiin juurtuneita voikukkia. Tuolla samaisella hetkellä Neuvostoliiton satelliittivaltioiden päämajassa löydettiin viinapullo puolillaan kusta. Pelkokin marssi lipettiin, kun kaikkivaltias Rouhimo laittoi veekasin heilumaan. Siinä sitä hyrskytintä rääkättiin ikiroudan ja eristettyjen tundra-alueiden syleilyssä. "Mies ryhdistäytyy Siperian kouliessa. Siperia koulii karhunkin sosialistiaatteelle, eikä siellä kunnioiteta ruoansulatusvaivoja eikä rappiokapitalisteja. Siksi kuljetammekin viinamme rivakasti Neuvosto-Kamputsean herooisten heroinistien käyttöön. KahenlitranoohooceeturbokolomosenkauttanelosenpuhaltimellaSierrajättääsen", kailotti Nikolai Krasnopolskaya. Koltšakin jalo suku vankileirille! Armoa ei!

Suuri isänmaallinen Volgan tuunaaja tunnettiin Rouhimona: häneen päti aivan täydellisesti äitikarhun sananlasku: "Jos puhdistuspyllähdyspläjäys kusee pahoin, vaahteranlehdistä zeppeliinejä rakenna, lumilinnakkeet huolii suojiinsa syväekologi Karhuvaarin kurtisaani." Rouhimo rykäisi limaisesti; raavas klimppi, raavas todellakin, irrottautui kansallissankarin kurkkulevästöistä sinkoutuen ilman henkseleitä, turvatonna, kaikkien porvaristikusipäiden armoille ulkomaailmaan. Hyinen pakkasilma yritti tainnuttaa kulttuuriheerosklimpin epäonnistuen siinä. Urheasti salivayksikkö kipaisi Jaltan rannoille rasvailemaan maailmanhistorian ryvettämiä, uuteen maailmanvaltaan pyrkiviä rantaleijonia, noita neuvostoyhteiskunnan rytkyviä edistysvetureita. Halveksunnan välttäen klimppi mäsähti shamaani Pertti Wallanderin otsaan kuin Hevisaurus joulumyyntilistojen kärkeen. "Ai häsmähnäh!!", huusi Wallander

Tarina 17

"Heti tämänkin tarinan aluksi olen ensin paniikkitilassa ja sitten huudan raivoissani väkijoukolle, mutta ilmeeni on aina tämä."
"Heti tämänkin tarinan aluksi olen ensin paniikkitilassa ja sitten huudan raivoissani väkijoukolle, mutta ilmeeni on aina tämä."

Oswald mietiskeli yksikseen syvällisiä arvoituksia, jotka paljastivat suuren totuuden ihmiselon turhuudesta. Illan jo hiipiessä Oswald vetäytyi olohuoneestaan kammariin. Kammarin seinällä oli kuva Spenglerin Oswaldista, joka nyt ampui räkättirastaita rättisitikastaan. Nukkuessaan Oswald näki parvekkeen loimuavan liekeissä, ja mustan aatoksen kotkamaisesti werdenheit Hitler muassaan olevan bulgakovilaisdemonin oksennusta hyökyi. "Jeeves", kiljaisi Oswald pelonsekaisessa heräämistilassaan. Hän nousi ylös ja pölmistyi totaalisesti, sillä kuva Spengleristä oli ilmestynyt Oswaldin naamalle. Oswald paiskasi epästoalaisesti yöastiansa omakuvaansa päin ja rikkoi samalla palkintokaappinsa. Spengler-muotokuvakin räjähti reuhuamisen takia.

Oswaldin naapurit pillastuivat hirvittävästi herramme toilailusta ja mursivat oven saaden sen ilkikurisen oven eksterminoitua, jotta he pääsisivät oven sivuuttamaan. Oven sivuutettuaan väkijoukko hyökyi kohti oven takana riippuvaa ovea esittävää saksanpeura-ansaa oven tilalla ovea jäljitellyttä. "Kas lauserakennetta", voihkaisi turisti, ja väkijoukkomme oven tieltään tuhoten tunkeutui kammariin Oswaldia tapaamaan. "Dekadenssi-ihmiset! Mitä yksityisessä rakennuksessa, omistamassani, oleskelette ovia romuttamassa?" Oswald sylki suustaan. "Kuulepas nyt, Oswald, sinä lynkatuksi tuleva kaljukakkulanihilisti, Spengleriäkin nimenään virheellisesti, eikä, ottiatuota, käyttävä. Kyllästyneet olemme sinuun ja ainaisiin jaaritteluihisi perikadoista! Muka-Spengler!"

Oswaldille valkeni, että naapurit epäuskoa viljellen levittivät pernaruttoa ja vihamielistä eetosta. Paatos paahtui eetoksen häpyholvin lämmössä kypsymättä puolikypsäksi ennen kyrpiintyneen naapurilauman

Tarina 19

Aivan viimeaikoina olemme havainneet ilolintuja parveilemassa puistossa. Populaation johtajanaaras ilmoitti: "Nyt välikausitakit niskaan, saimme kutsun Jonathan Spotifyn orgioihin. Sinne tulee koko Helvetin jengi." Innostuneina huoraiset kohottivat tippuriset kuuppansa ja kiljaisivat riemusta. Kilkattelevat kellot kilkattelivat, koska kilkatus houkutteli enkelrakkulaisia kilkattelijoita meemitautologiaan. Tandempyörä Eremitaasin-lattea. "Polkekaa Fujitsu."

Tuosta päivästä puhuttiin jopa Odradek-kyrvännuppi. Kaikki nuoret luisuivat Luoman turmelevaan, CMX-pitoiseen jorinasammioon. CMX-kidutus yhdistettynä suippumadonlakkikeittoon ja vuosikausien wannabe-häröilyn aiheuttamiin aivokasvaimiin. Kenennäisaika loppui vingahtaen kuin sonni. Kasvaimet pahanlaatuisina diagnosoitiin kuollettaviksi. Luoma, Proust peräsuolessaan, tajusi olevansa filistealainen hönä. Juutalaiset hapettamattakaan. Vittu, kyrpä! Kuole! Avunhuutosi, Luoma, kaikuvat kasvottomain teloittajain kuulumattomissa! Narratiiviselta kuulostava kafferikiitäjä antoi puolueettoman totuuskomission esittää peililabyrinttein lomaosakefirman rakentamista. Nussituttaa. Helvetisti. Pakko oksentaa. Vitunraatelun kissimirri.

Helvetti. Tämä ei vetele. Selkeys kunniaan,¡vartaloemulsio! soikoon! raidereissa. Jumprahuitti! kissimirrittömyydessäänkään. Kapteeni Sinikarhu-ursula-armageddooooooooon... Eih... Toysintheatticaiämkreisi. Omena on saatananpalvojien herkkua. Luoma teloitettakoon välittömästi. Noin.

Revanssihautajaisten lirvahdettua ohitse pojankoltiaisseurueemme astui paikalliseen baariin. "Rehentelemättä: Luoman tuhoaminen ansiotani omaa on. Jeps", rehenteli joukon valopää, vastaanotti aplodit ja virnaisi jakkaralla keikkuvalle teinipillulle. "Ei hullummat pippalot", leperteli Jonathan teinipillulle. "Mennäänkö tonne makuuhuoneen puolelle", hän jatkoi imelästi artikuloiden

Tarina 22

Arkkienkelin kädessä oli kirves. Sen hän heitti pilvenreunalta, höyläili lankkua vähäsen, äkkäsi hienon Toyota Corollan ja kirkkoisän, jonka kuolemasta syytettiin limaklönttiä. Limaklöntti kiisti tapahtuman kulun itsepintaisesti kuin limaklöntin endosymbioottiset huokoset konsanaan. Kirkkoisä huitoi valtoimenaan sateenvarjonsa kanssa horisten samalla tuomiopäivästä vaahtosuisena. Jumala ampui Augustinusta perseeseen naulapyssyllä perseeseen osumatta. Augustinus nauroi mielipuolisesti hölskäyttäen tissejään. Tissejä katseltiin salavihkaa, sillä Taivaassa poeroi CRM nowo on kortilla.

Pilvenhattaralle rakennettu suklaatehdas puksutti kaakaontuoksuista vatkulia, joka hötkähteli kilometrien mittaisella partakarvalla päällystetyllä taivaallisella liukuhihnalla. Saddam Husseinia harmitti ydinohjusprojektin ryssiminen, sillä suklaaseen tärväytyy tolkuttomasti työvoimia sekä tyttöjen rintamaitoa. Tissit mukavinakin, ikävinäkin päivinä viipyilivät hänen päänsä perukoilla.

Augustinus ehätti tapaamaan vanhat ryökäleet, Ignatius Antiokialaisen ja hardcore-uskonmies Maken. "Mooi! Unski vanha kaivostyöläisensyöjä suurherttua kertoikin, että Augustinuksen taatta saisi saapuman justiinsa tänne. Istuhan", Ignatius Antiokialainen lausahti. "Kurjat", sivusta kuiskattiin. "Mielihyvin lepuutan turtunutta mulukkuani", Augustinus sähähti istuutuessaan pilvi-istuimelle. Make tähyili kuvitteellisella kiväärillä Karl Popperia, joka kuiskannut rivouksia, "kurjat", "retkut" oli.

Tarina 23

Oscar Wilde luotsasi venettä Po-joella alavirtaan. "Onpa siinä Wilde-sitaattia kerrakseen", ällistyi kanssamatkustaja uncyclopedialaisten heilutellessa virtuaalipeniksiään perätuhdolla. Yllättäen horisontissa vavahti ikävystyttävä yllätys: beepedistit. He olivat hyökkäämässä merirosvolaivalla, vaikka eivät seitsemänkymmentäprosenttisesti olleet piraatteja. Kapteeni Bee karjaisi jotain käheää englanniksi, Abyssos heilautti korpin (papukaijakorvikkeena) lentoon, Luoma nauroi nirskuvasti, Meteori reivasi reteesti purjeet pullottamaan ja Napoleon hymähti sarkastisesti, uhkuen kyynissävytteistä itsevarmuutta, hytissään. Oscar-paralla lirahtivat esteettiset, utuisat, steriilinhienostuneet virtsanesteet housuihin, jotka hän oli vasta pessyt ja silittänyt. "Kuinka tässä kukaan pystyy harjoittamaan jokilautturointia; tilannettani ei voisi periaatteessa pahentaa edes se, että tuolta saapuu Charlie! Parker."

Charlie möllötti jakkaralla

Tarina 24

William Shakespeare oksensi käsikirjoituksen Salkkareihin, mikä aiheutti suurta närkästystä Taalasmaille, mielikuvituksenvastaisten toimien vastaisille ihmisille. Ismo Leikola kertoi muusikkovitsin, joka suututti Fredin kaiman Fredin perusteellisesti. Sepon onneksi pontikankeittojuonikuviota uskallettiin ronkkia siten, että hiiva potensoitiin, mikä pöhnäytti koko poppoon – Fredin mukaanlukien.

Hermann Göringillä oli pienet munuaiset. Tämä tästä.

Kuvauksissa tapahtui vamma, hirveitä, hirmuisia (pesäpallomailalla). Näyttelijöiden peffaa iskettiin harppuunalla kivuliaasti. Tuottaja ärjyi, ja viinilasi pakaroihin upposi jotenkin. Tuska paisui orgastisiin paisumalukemiin, paisuipa tosiaankin. Paisui myös Ilmarinen, tuo seppä Pihlajakadun. Paisuvainen juoni tarinan loi sekavuutta vielä tavallistakin gerundimpaan Salkkari-jaksoon. Kurtisaaniseurue esittäjinään B14:n sukulaisia ahtautui Laitelan ihoon niin kovin ahtaasti. B14:n serkku, äiti ja isosetä piirittivät Laitelan olohuoneessa avutonta sohvaa kiljuvaa. "HALUUTSÄ PUUROA?"

Tarina 26

John Locke kohmelossa itsensä Abraham Lincolniin ujutti. Possessoitunut kissimirri jahtasi reininkultaa. Näin kukin päivä tuntui alkavan rutiininomaisesti aina erääseen viheliäiseen torstaihin saakka. Tuona kirottuna päivänä tohtori Mengele kekkasi yhdistää atsovärejä ja ihmisulostetta. Tämä saastainen seos valaisi pimeässä, johon ihmiset Natsi-Saksassa olivat lipuneet. Pimentyneen kohtalon saattelemana valtakunta valaistui macbethistisessa loistossa. Mengele nauroi tavoitellen pussikeittoa ulosteisilla käsillään. "Ravinnoksi vain minulle! Hammasrivistöttä natsiupseeritkin pärjäävät", uhkui Mengelen vekkuli. Silloin kukkahattutädit painelivat paikalle satapäisenä laumana ja julistivat pussikeiton autuaaksi tietyin ehdoin. Ensinnäkin sen lisäainepitoisuuden ei kuuluisi olla yli 50 %. Natriumglutamaatti on erityisellä huolella rajoitettava, koska sen tiedetään tuhoavan

Tarina 27

Arvokkuutensa-Loppuun-Asti-Säilyttävän-Tarinan-Kertoja voinee heittää vähäsen insaikhtiaan kehiin. Jahas, varsin pätevää släbändeerostahan häneltä odotettiin, saatiinkin. Toisaalta possessiivisuffiksin keittäminen muffinssitaikinaa tyrannisoi, kissimirri reininkullanjahtaaja keittäjänään. Unohdusliemikuutiolla. "Leksa!"

Tarinaprojektimme metahuumoritason noustessa unohdimme, mistä jalosta lähtöasetelmasta lähdimmekään. On perusteellisesti perusteltua perustella kauppakeskuksia liikenneyhteyksien sopukkakohtiin kääpäintegroida. Roikkuvat harekrishnaspermapainepesurit! Vittu aistillinen, karnaalinen Hane. Eteerinen mömmöatmosfääri toi kansan Jumalan silsaisten varpaiden ääreen vapisemmaan. Turta olotila

Tarina 28

Leopold kuoli. Belgian kansa masentui. Aluksi tälleen.

Elvis, soita kotiin. Savu keuhkoihin käy, kultainen päivämme pimenee joo. Miksei tästä taikinasta muovaudu vaikeaa? Jeah, tyttöni, vaivaa päätäni, taikinapää, kaltaisein – uuh!

Diudiudiudiuuddidänggädäääggädä-dä-DÄ!! Skibidiveinau! Kiihdyn jatsin poljentoon, Someron jazz-festareilla ennenkin on päivänkorentoon törmätty illankahulla nimittäin. Girlyougottaloveyourman! Vallankumouksen sorahteleva soraäänikuoro suohon lauloi vanhan Janne Katajan. Tuomari Nurmio toiseksi lensi, kolmanneksi kapsahti. Rock kuoli aikoja ennen aikojaan.


Henkilökohtaiset työkalut

sl
דומיין בעברית  דומיין  דומין  תוכנה לניהול  קשרי לקוחות  CRM, ניהול קשרי לקוחות  דומין בעברית  פורומים  ספרדית  גיבוי